![]() |
![]() |
||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||
|
Psykiatria
Nykyinen kiireinen elämänrytmi ja työelämän paineet ovat varsinkin nuoremmilla henkilöillä tavallisimpia muistipulmiin johtavia tekijöitä. Yli voimien käyvä pitkäkestoinen stressi voi johtaa ”loppuunpalamiseen” eli masennukseen, jonka oireita voi potilaiden itsensä tai heidän omaistensa joskus olla vaikeata tunnistaa. Masennus, ahdistuneisuus ja muut muistipulmiin johtavat psyykkiset syyt voidaan yleensä tehokkaasti hoitaa. Muistisairauksista kärsivillä henkilöllä esiintyy usein ns. käytösoireita, kuten levottomuutta, masennusta, harhaisuutta tai apatiaa. Nämä oireet aiheuttavat omaisille usein paljon enemmän surua ja huolta kuin varsinaiset muistioireet. Käytösoireiden varhainen diagnosointi ja niiden tehokkaan hoidon suunnitteleminen on osa muistipsykiatriaa. Psykiatrista tutkimusta suositellaan esimerkiksi kun
Psykiatrinen tutkimus kestää yleensä noin tunnin, mutta joskus yksi käynti ei riitä. Haastattelun avulla psykiatri pyrkii tutustumaan potilaaseen, kartoittamaan tämän elämäntilannetta sekä selvittämään, onko potilaalla psykiatrisia oireita. Potilasta tavataan aina kahden kesken. Kuitenkin, varsinkin muistipotilaan kyseessä ollessa pyritään yhdessä potilaan kanssa tapaamaan myös hänen omaisiaan (hoitajiaan) –jos potilas antaa siihen luvan. Tutkimukseen kuuluu usein myös erilaisten arviointiasteikkojen käyttö osana sairauden selvittelyä ja seurantaa. Tutkimuksen perusteella psykiatri kertoo potilaalle oman näkemyksensä sairauden tai oireen laadusta sekä suunnittelee tarvittaessa psykiatrisen hoidon. |
|
||||||||||||||||||