MUISTISELVITYS on kokonaisvaltainen ja systemaattinen tapa selvittää muistihäiriön syy, jotta hoito voidaan kohdentaa oireen mahdolliseen perussyyhyn ja liitännäissairauksiin sekä vaaratiloihin.

Muistiselvitys koostuu seuraavista osioista, joista tutkiva erikoislääkäri valitsee kunkin tutkittavan henkilön oirekuvan ja taustatietojen perusteella tarkoituksenmukaisimman kokonaisuuden.

Erikoislääkärin (neurologi, geriatri) tekemä neurologinen tutkimus, jossa pyritään löytämään tai sulkemaan pois yleisimpiin muistisairauksiin liittyviä löydöksiä, jonka perusteella valitaan muut tarvittavat tutkimukset ja selvitykset.

Muistisairauksiin perehtyneen psykologin tekemä laaja ja perusteellinen muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen tutkiminen.

Muistisairauksiin perehtyneen kuntoutusohjaajan tekemä laaja ja perusteellinen selvitys (keinoina strukturoidut testit ja kyselyt) tutkittavan oirekuvasta ja siihen liittyvistä mahdollisista toimintakyvyn muutoksista sekä yleisestä elämäntilanteesta.

Muistisairauksiin perehtyneen psykiatrin tekemä tutkimus mahdollisten psyykkisten syiden selvittämiseksi oireiden taustalta samoin kuin mahdollisten käytösoireiden tutkiminen ja hoidonmääritys.

Mm. aineenvaihdunnan häiriöiden, puutostilojen ja tulehduksellisten syiden selvittäminen ovat tärkeitä, koska ajoissa todettuina niihin on usein tarjolla parantava hoito. Tavallisimmin kyseeseen tulevia tutkimuksia ovat perusverenkuva, veren suolat (Na, K, Ca), kilpirauhaskoe (TSH), B12-vitamiini, kolesteroli, verensokeri, munuaiskoe (Krea) ja maksakoe (ALAT).

Aivojen magneettikuvaus tai vaihtoehtoisesti mikäli magneettikuvan vasta-aiheita tietokonekerroskuvaus muistirakenteiden tilan selvittämiseksi samoin kuin muistioireeseen toissijaisesti johtavien syiden poissulkemiseksi (kasvaimet, verisuonten rakennemuutokset, aivopaineen nousu jne.)

Yksittäistapauksissa kyseeseen tulevat tarkentavina tutkimuksina mm. täydentävät verikokeet, selkäydinnesteen tutkiminen, ja esim. aivosähkökäyrätutkimus (EEG).